sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Troijalaiset.

Hiljaiseloni on johtunut suurelta osin siita, etta mun kone slagas. Toisaalta siihen on myos vaikuttanu vieraat. Ei sita oikein niidan aikana halua kuluttaa aikaa koneella istumiseen, silla aika tuntuu muutenki kuluvan aivan siivilla. Paluu Suomeen lahenee ja samalla ahdistus kasvaa. Olen juuri loytanyt pienen onnen jyvan ja haluaisin jaada tanne edes viela hetkeksi elamaan elamaani. Niin aiti, mun elamaa! Kuitenkin paluu on vaistamatta edessa ja tuohan se mukanaan hyviakin asioita. Mita nopeemmin palaan Suomeen, sita nopeammin paasen taas lahtemaan. vitsi vitsi. Niin ja ne kaikki ystavat, joita joka paiva ikavoin. PALJON. Paasen heidan luokseen muutamaksi kuukaudeksi viettamaan toivottavasti mahtavaa kesaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti