sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Kolme viikkoa aikaa.

Nii i. Mihinköhän tääkin lukukausi on hujahtanu. Musta tuntuu, että viimeisten vuosien aikana aika oikein vaan juoksee eteenpäin. Mutta täälä toi kello tuntuu kulkevan vieläkin nopeampaan tahtiin. Tunnit vaihtuvat, päivät vaihtuvat, viikot vaihtuva ja mä vaan istun tässä koneella.
Nyt on sitten tullut aika todellisen tsekkauksen. Maanantaina mulla on viimeiset suunnittelun tunnit mikä tarkoittaa, että mun malliston on nyt viimein oltava oikeesti valmis. Se on muuttunu tässä matkan aikana niin monta kertaa, että en edes itse pysy oikein perässä. Joka toinen minuutti, mulla on tosi hyvä fiilis siitä ja sit taas puolet ajasta oon itkun partaalla kun vaan ryven itsesäälissä. Ei auta. Huomenna se on sit siinä. Sen jälkeen mulla on kaks viikkoo aikaa saada kaikki valmiiks. Kaikki tarkoittaa että mallistosta pitää tehdä esityskuvat, viivapiirrokset ja power-point esitys. Sit pitäis konkreettisesti myös valmistaa muutama vaate siitä mallistosta. Tällä hetkellä meijän kämpillä lojuu vanhoja neulepaitoja, kankaita ja nahkaa. Niistä pitäis tänään vielä leikata palaset valmiiks, et huomenna vois vaan sit hurrutella ne kasaan. Saa nähä, et kuinka mun käy. Koska toi nahkahan ei anna mulle sitä purkamis vaihtoehtoa. Sen on oltava kerrasta hyvä. Onneks mä oon kuitenkin kokeillu noita malleja puuvillakankaasta aijemmin, niin siis ainakin teoriassa niiden pitäis toimia.
Nyt mulla on enää yks pulma. Mun malliston lähtökohtanahan oli siis Budapest. Ja voin tässä nyt teille rehellisesti tunnustaa, että mä en tiiä, et missä se Budapest siinä näkyy?  Onneks mun suunnittelun opettaja suomessa on sanonu, -Että suunnittelet sä mitä tahansa, niin jos sulla on hyvät selityksen, niin sehän sopii mihin tahansa! Tässä onkin mun takaportti, jonka todellakin aijon käyttää. Mä eilen jo harjottelin Marialle mun vastauksia mahdollisten epäilijöiden varalle ja kunhan vastauksesta löytyy sanat kestävä kehitys ja laadukkuus, niin oon aika varmasti kuivilla vesillä. Ja niitä epäilijöitähän on aina.
Nyt sit vaan sakset toiseen ja kynä toiseen käteen, eikä muuta kun homma pakettiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti