Parasta tässä kaupungissa on ehdottomasti aurinko, joka paistaa aina. Se saa olon mahtavaks ja kaiken näyttämään vielä paremmalta.
Menin illalla märillä hiuksilla nukkuun ja aamulla kun lampsin peilin eteen niin kauhulla odotin, että minkä näköinen peikko mua oikein tuijottaa. Ja pah. Mun hiukset oli just täydellisesti laineilla. Mun ei tarvinnu tehä niille kertakaikkiaan mitään. Mahtava juttu. Aurinkolasit vaan silmille ja kouluun. Mulla on jääny jotenkin päälle tää kouluhommien ahkeroiminen viimeviikosta. Mikä on erittäin hyvä juttu, sillä jos vähennetään kevätloma ja yks itsenäisen opiskelun viikko ja tehtävien palautusviikko, niin mulla on enää neljä viikkoa koulua jäljellä. Mihin tää aika oikein menee?
Lähdin siis aamulla vapaaehtoisesti koululle ompeleen aamupäiväks juttuja ja iltapäivän vietinkin sitten studiolla kuvaamassa. Ens kerralla pitää kuvata ihmisen muotokuva. Mä hankin parikseni sellasen turkkilaisen tytön, jolla on mieletön tatuointi ja päätettiinkin yhdessä, että tatuointi on ehdottomasti saatava kuvaan mukaan. Ootan jo siis innolla ens viikkoa. Vaikka tunnit ois nyt sit taas tältä viikolta pulkassa, on mun mentävä huomenna tapaamaan mun valokuvauksen opettajaa, sillä mun on edistyttävä jotenkin mun valokuvaus projektissa. Mulla on jo vähän ideoita päässä ja aijonkin ehkä käyttää malleina tulevia kyläilijöitä. Varautukaa vaan tähän kamera hirviöön, joka on koko ajan valppaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti