Mulla on ollu koko ajan kiire. Mä oon meinaan oikeesti joutunut viettään viime viikolla niin paljon aikaa koulussa ja tekeen hommia vielä iltaisinkin. Mä en oo yhtään tottunu tollaseen. Siihen väliin oon kuitenkin yrittänyt sovittaa pienen hetken aikaa myös itselleni, sillä muutenhan tää homma ei toimi ollenkaan. Viikko oli kuitenkin menestys ja nautin koko ajasta todella paljon. Oon jopa reippaasti noussut 8 joka aamu, jos sunnuntaita ei lasketa.
Lauantaina ahersin jopa pesemällä meijän ikkunat ja naapurin mummo huuteli, että saisin tulla peseen senkin ikkunat jos haluan. En halunnu. Äiti varmaan tippuu tuolilta kun lukee tän. Sillä mähän oon elämäni aikana pessy ehkä 3 ikkunaa ja nyt sit kolme lisää ja hävettää sanoa, mutta äiti ne mun ikkunat Savonlinnassakin on pessy. En tosin oo pyytäny, mut jos toinen alkaa rätti kädessä heilua, niin en mä ole kyllä sitä estänytkään.
Lauantai-iltana mentiin kattoon yhen meijän vaihtarikaverin bändin keikkaa, ne soittaa sellasta Irlantilaista musiikkia. Hyvinhän ne vetää, mutta ei ehkä ihan mun juttu. Mut ilta oli ihan jees. Ensin istuttiin pihalla nuotiolla, jonka jälkeen siirryyttiin kellaria muistuttavaan tilaan kuunteleen keikkaa. Oikein mukavaa illanviettoa. Kotiin tullessa huomasin, että olin unohtanu ruuat hellalle, enkä tiiä et uskaltaako sitä syödä enää. Meijän kämppä on kyllä edelleenkin melkoisen viileä, että ehkä ne ruuat on ihan kunnossa.
Sunnuntai alkoikin sitten vähän siinä ennen puoltapäivää kouluhommien viimeistelyllä, joka siis tarkoitti sitä että työskentelin ilman taukoa ilta 11 asti. Tuolloin soin itselleni tunnin mittaisen happihyppely/ruokatauon ja sitten jatkoin hommia aamu neljään asti. Kasilta tänään ylös ja kouluun.Viimeviikon kurssin tehtävän palautus oli tänä aamuna kello 9 ja tehtävästähän napsahti ansaitusti paras mahdollinen arvosana. Tuli ihan super hyvä fiilis. Sen jälkeen tarvi enää kohdata pelottavat suunnittelun opettajat, joilla heilläkään ei tuntunut olevan mitään ilkeetä sanottavaa. Toinen heistä jopa perui sanansa kun yhdessä asiassa olin pitänyt oman pääni, enkä kuunnellut häntä. Tuli ihan sellainen fiilis, että ahkeruus palkitaan. Ehkä mä oonkin ihan hyvä tässä mitä mä teen.
Tänään kotiin tullessani postilaatikosta löytyi IHANA ylläri, se kyllä oikein kruunas tän hyvän päivän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti