Tiistai.

Viikonloppu hujahti taas sitä vauhtia, että vasta näin tiistai-iltana sitä oikein tajuaa, että arkihan on taas alkanu. Tosin arki on myös ohi jo huomenna. Tää viikko on taas tosi sopivan mittainen ja ehkä jopa ansaitsen muutaman oikean vapaapäivän. Torstaina on joku kansallispäivä, ilmeisesti tämä ei ole itsenäisyyspäivä, tosin varmaa tietoa mulla ei ole. Eli torstai ja perjantai on oikeesti vapaita. Jihuu.
Tänään opettajat taas ahdisteli mua ja ystävällisesti yks mun luokkakaveri kertoi sellasista hommista, mitä pitäis lukukaudenlopuks tehä, josta mulla ei ollu haluakaan. Onneks noi muut opiskelijat on niin mukavia ja avuliaita, meinaan opettajiahan mä pelkään täälä ihan tosissani. Täytyy vielä ens viikolla kysyä tarkemmin vaadittavasti hommista. Meinaa harmittais aika pirusti, jos ei pääsis kurssista läpi sen takia, että ei tienny, et tarvii tehä jotain.

Palatakseni viikonloppuun mehän löydettiin taas itsemme läheisestä yökerhosta, jossa on tullu vierailtua jo moneen otteeseen. Lauantaina meidät kyllä yllätti se, että sinne piti jopa jonottaa. Uskomatonta! Tosin me käytiin kyllä yhdillä muualla, ennen kuin mentiin Instanttiin. Ja ne yhdet osoittautu taas niin oikeaks ratkasuks. Sen paikan nimee en muista, mutta ollaan kävelty siitä monesti ohi ja puhuttu, että pitäis poiketa sinne. Onneks tällä kertaa uskallettiin poiketa, sillä baarimikkohan veisti meille oikein iltapalaa. Se halkas meille appelsiinin tehden siitä kukan. Aikamoinen kokemus. Suomessa ei ees hymyä heru tiskin toiselta puolelta. Tosin kaikkihan meitä rakastaa sen jälkeen kun kerrotaan että ollaan Suomesta. Sunnuntai suljettujen verhojen takana ja nettitv pyöri ihan kuumana.